Ensimmäinen jäsentiedote 2026

on

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2040

 Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 1. vaihemaakuntakaavan luonnos on nähtävillä 7.1.–20.2.2026. Valmisteltava kaava on vaihemaakuntakaava, joka täydentää voimassa olevaa Kanta-Hämeen maakuntakaavaa 2040.

Mielipiteet on toimitettava Hämeen maakuntahallitukselle osoitettuna viimeistään 20.2.2026 ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta (siirryt palvelun sivustolle uuteen välilehteen) tai osoitteella Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna tai Hämeen liiton kirjaamon sähköpostiin hameenliitto@hame.fi.

Kaavassa on esitetty Hattulan Niinimäen Tuulipuisto mahdollisena tuulimyllyalueena. Toivomme, että jäsenemme tutustuvat tähän ja antavat mielipiteensä.  Yhdistys lähettää oman mielipiteensä.

HATTULAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOSEHDOTUS

Hattulan sivuilla on nähtävänä myös Rakennusjärjestyksen ehdotusvaiheen palauteraportti, vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin. Raportti pöytäkirjan liitteenä. https://hattula-julkaisu.triplancloud.fi/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm

HATTULAN KUNNAN NIINIMÄEN OSAYLEISKAAVAN KÄSITTELY

Päätösten aika on käsillä. Elinvoimalautakunta kokoontuu tiistaina 3.2.2026 päättämään Niinimäen kaavaehdotuksen julkaisemisesta lausunnoille. Tämän viimeisen palautekierroksen jälkeen myöhemmin keväällä itse päätös ketjussa Elinvoimalautakunta → Kunnanhallitus → Kunnanvaltuusto.

Luottamushenkilöt tarvitsevat juuri nyt päätöksensä tueksi tietoa kuntalaisten ja loma-asukkaiden mielipiteistä ja argumenteista. Osallistu keskusteluun FB Hattulan kuntalaisten kuulumisia postauksien kommenteissa. Niitä luetaan ahkerasti.

VUODEN 2027 SEINÄKALENTERIN KUVIEN KERÄÄMINEN ON ALOITETTU

Viime kesän, syksyn ja talven ja kevään kuvia voi lähettää sähköpostilla alajarvitakajarvi@gmail.com.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS INKALAN KARTANON PAKARITUVASSA 11.4.2026 KLO 12-14

Tarkempi ohjelma kutsun yhteydessä.  Toiveita ja ehdotuksia kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaan saa lähettää alajarvitakajarivi@gmail.com

ENTISET ELY:t ja AVI:t

Tällä hetkellä ELY-keskusten (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) ja AVI (aluehallintovirastojen) tehtäviä ollaan uudistamassa Suomessa merkittävästi aluehallinnon uudistuksen myötä. Uudet tehtävät ja vastuut alkavat käytännössä 1.1.2026 uuden hallinnon rakenteen myötä.

Uudet virastot ovat valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto LVV (Finnish Supervisory Agency) ja Uudet elinvoimakeskukset (Economic Development Centres)

Järvensuojeluyhdistykselle olennaiset palvelut liittyvät ennen kaikkea vesien tilan parantamiseen, lupiin, rahoitukseen ja viranomaisyhteistyöhön. Alla tiivis mutta käytännöllinen kooste – juuri siitä näkökulmasta, mitä yhdistys tarvitsee arjessa ja hankkeissa. Osa asioista kosksee myös yksittäisiä maanomistajia ja rantojen asukkaita.

 Vesienhoitoon ja kunnostukseen liittyvät palvelut (erittäin olennaisia)

Keskeiset palvelut:

  • Vesistökunnostusten suunnittelu ja neuvonta
     (esim. kosteikot, laskeutusaltaat, hoitokalastus, ruoppausten ohjeistus)
  • Vesinäytteenotto ja seuranta
     (ravinteet, happitilanne, sinilevä, biologinen seuranta)
  • Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat
     → tärkeää hankkeiden perustelussa ja rahoitushauissa

➡️ Näitä tarjoaa nykyisin:

  • Elinvoimakeskukset (ent. ELYn kehittämis- ja edistämistehtävät)
  • Kunnat
  • Konsultit ja tutkimuslaitokset (SYKE, yliopistot)

Lupa- ja viranomaispalvelut (välttämättömiä hankkeissa)

Tarvitaan, kun tehdään:

  • ruoppauksia
  • pohjapatoja
  • vesikasvillisuuden poistoa
  • kosteikkoja tai virtaamamuutoksia

Olennaiset palvelut:

  • Vesilain mukaiset luvat
  • Ilmoitus- ja lausuntomenettelyt
  • YVA-tarveharkinta (jos hanke on laajempi)

➡️ Näistä vastaa nyt:

  • Lupa- ja valvontavirasto
     (entiset AVI:n ja ympäristö-ELYn lupatehtävät)

Rahoitus ja hanketuki (elinvoimakysymys yhdistykselle)

Erittäin keskeisiä palveluja:

  • Avustukset ja hankerahoitus
    • Helmi-elinympäristöohjelma
    • Leader
    • EU-rahoitus (maaseutu, ympäristö)

  • Hankeneuvonta
    • mitä voi hakea, milloin ja millä ehdoilla

  • Yhteistyö kuntien kanssa (omarahoitus, maanomistajat)

➡️ Näitä saa:

  • Elinvoimakeskuksilta
  • Leader-ryhmiltä
  • Kunnilta ja säätiöiltä

Neuvonta, yhteistyö ja sidosryhmätyö

Järvensuojeluyhdistys ei toimi yksin – nämä palvelut ovat usein ratkaisevia:

  • Maanomistajaneuvottelut (käyttöoikeudet, suostumukset)
  • Yhteistyö kalatalouden, maatalouden ja kuntien kanssa
  • Asiantuntijalausunnot (esim. kaavoitukseen, hankkeisiin)


➡️ Tukena:

  • Elinvoimakeskukset
  • Kunnat
  • Kalatalousalueet
  • ProAgria, MTK, kalastusjärjestöt

Viestintä ja osallisuus (usein aliarvioitu mutta tärkeä)

Olennaista yhdistyksen vaikuttavuudelle:

  • Neuvonta ja materiaalit järven asukkaille
  • Tuki yleisötilaisuuksiin ja talkoisiin
  • Avoin tiedonsaanti viranomaisilta

➡️ Tärkeää erityisesti:

  • Kaavoituksessa
  • Tuulivoima-, maa-aines- ja vesihankkeissa
  • Valuma-alueiden maankäytön muutoksissa

Tiivistetty lista: mikä on järvensuojeluyhdistykselle kriittistä

Ilman näitä toiminta ontuu:

  1. Vesienhoidon asiantuntija- ja neuvontapalvelut
  2. Selkeät ja toimivat lupa- ja ilmoitusmenettelyt
  3. Rahoitus, hankeneuvonta ja tuki
  4. Viranomaisyhteistyö ja lausunnot
  5. Paikallisten toimijoiden osallistaminen

Lähiaikoina tulossa uusi tiedote suojelutoimista ja tutkimuksista

Jäseneksi liittymisen ohjeet kotisivuillamme  www.alajarvi-takajaravi.fi > LIITY

Jätä kommentti