Ketä muka kiinnostaa isosorsimo??

on

Isosorsimo on haastava vieraslaji, jonka pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia, jotka arvostamme järviämme kalastuksen, virkistyskäytön, estetiikan tai vain niiden olemassaolon vuoksi.

Isosorsimo on varsin aggressiivisesti leviävä vesistöjen rannoilla kasvava heinäkasvi, joka pahimmillaan muuttaa joenuomat ja matalikot läpitunkemattomaksi mättäiköksi. Korvaamalla luontaisen rantakasvillisuuden, kuten sara- ja kortekasvustot, se muuttaa haitallisesti kalojen ja rapujen elinympäristöä ja siten muokkaa vesistön kalakantaa monin tavoin. Sara- ja kortekasvustot ovat erityisesti hauelle tärkeitä kutualueita. Tiiviitä kasvilauttoja muodostava isosorsimo ei sen sijaan sovellu hauen kutuympäristöksi. Haukikantojen heikkeneminen puolestaan vahvistaa särkikalojen määrä. Runsaat särkikalakannat puolestaan heikentävät vesistön tilaa, koska ne pöllyttävät järven pohjaa ja lisäävät sisäistä kuormitusta.

Isosorsimon tiivis kasvutapa tukkii nopeasti kapeat joenuomat sekä muuttaa matalat rannat hankalakulkuisiksi mättäiköiksi. Siten siitä on haittaa virkistyskäytölle, veneilylle ja uimiselle.

Miten tunnistat?

Isosorsimon tunnistaa parhaiten sen kirkkaan vihreästä väristä ja järviruokoa jäykemmästä ja harvemmasta röyhystä. Se on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina heleänvihreinä usein puolikelluvina kasvustoina vesistöjen rannoilla.

Isosorsimo on levinnyt viime vuosina voimakkaasti Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueilla. Se viihtyy varsinkin rehevähköjen säännösteltyjen järvien rantaniityillä, eteläisen Suomen järvien ja jokien hiesu-, savi- ja liejurannoilla sekä ojissa. Yksittäisiä esiintymiä löytyy myös pohjoisemmasta Suomesta, jopa Oulun korkeudelta.

Isosorsimoa on kartoitettu myös Alajärvellä ja löydöksien määrä on huolestuttavasti lisääntynyt. Vuonna 1985 isosorsimoa löytyi Alajärveltä 2 esiintymää ja vuonna 1991 9 esiintymää. Kesällä 2022 löytöpaikkojen määrä oli kasvanut jo 46:een. Jotta leviäminen saadaan pysäytettyä, hävittämistoimiin on tartuttava.

No mitä asialle voi tehdä??

Isosorsimoa ei hävitä mikään virallinen taho – ei poliisi tai palokunta!  Vastuu isosorsimonkin hävittämisestä on yksilöillä  –sinulla ja minulla! Siksi varsinkin omia rantoja tulee tarkkailla ja jos löydät rannastasi isosorsimoa se kannattaa hävittää välittömästi. Mitä kauemmin isosorsimo saa rauhassa kasvattaa juuristoaan sitä vaikeampaa sen hävittäminen on ja siksi se tulee kitkeä juurineen. Turvallisesti käytettäviä kemiallisia torjuntamenetelmiä ei ole.

Isoja kasvustoja voidaan vähentää niittämällä, mielellään useita kertoja kesässä. Ensimmäinen niitto tulee tehdä ennen kukintaa kesäkuun lopulla, ja niitto tulee toistaa 3-4 viikon välien. Katkaistut kasvit pitää kerätä heti pois, kompostoida tai kuivattaa ja polttaa. Erityisesti on huolehdittava, ettei siemeniä pääse putoamaa veteen tai kulkeutumaan muualle. Kelluvien lauttojen niitto on hankalaa. Kasvustoa voi leikata osiin ja hinata rantaan.

Ruoppaaminen on varsin tehokas tapa isojen kasvustojen hävittämiseen, mutta silloin on muistettava tehdä ruoppausilmoitus ja tarvittaessa hakea ruoppauslupa. Lisätietoja isosorsimon hävittämisestä löytyy esimerkiksi Vanajavesikeskuksen verkkosivulta: https://www.vanajavesi.fi/isosorsimon-torjunta/

Hävitystyössä et kuitenkaan ole yksin. Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys on muiden hankkeiden ohella panostanut isosorsimon seurantaan. Jos tarvitset tukea ja haluat lisää tietoa tai haluat osallistua järvien suojelutyöhön muutoinkin kuin yksin älä epäröi ottaa yhteyttä. Yhdistys pyrkii hoitamaan suuremmat esiintymät, mutta jokainen voi osaltaan poistaa löydöksiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s