Yksi Suojeluyhdistyksen toiminnan kulmakivistä on järviin tulevan kuormituksen seuraaminen. Sekä Takajärvi että Alajärvi ovat melko niukkaravinteisia eli typen ja fosforin pitoisuudet ovat pysyneet kohtuullisen matalina. Vaikka ravinnetilanne ei ole järvissämme kriittinen, on ravinteiden pääsyä veteen pyrittävä rajoittamaan, jotta rehevöityminen ei nopeutuisi. Molemmat järvet ovat myös melko syviä, joten niissä on suuria pohja-alueita ja paljon vesimassaa, johon valo ei pinnasta asti pääse. Liiallinen pimeys aiheuttaa ongelmia järven ekologialle. Humuksen ja kiintoaineen aiheuttama sameus pahentaa pimeyttä syvissä kohdissa.

Näytteenottopaikat Takajärvellä.

Näytteenottopaikat Alajärvellä.

Syksyllä 2016 Suojeluyhdistys on ottanut vesinäytteitä tärkeimmistä Takajärveen ja Alajärveen laskevista ojista. Tutkittavat ojat valittiin riskiarvion perusteella. Ensimmäinen näytekierros tehtiin elokuussa matalan veden aikaan ja toinen marraskuussa syksyn sateiden jälkeen. Tänä vuonna alkusyksy oli varsin kuiva ja talvi yritti tulla heti marraskuun alkupuolella. Marraskuun näytteenoton aikaan ojiin olikin juuri tullut ohut jääkansi.

Takajärven puolella merkittävimmät kuormituslähteet ovat järven eteläreunalla oleva Heinisuonoja ja pohjoisreunalla oleva Mustalammenoja. Heinisuonoja tuo suuren määrän sekä typpeä että humusta järveen. Salakavalan ja Lehmiojan vesi on erittäin typpi- ja fosforipitoista, mutta pienen vesimäärän takia niiden vaikutus järven kokonaisuuteen jää melko pieneksi.

Alajärven suurin veden tuoja – ja samalla ravinteiden lähde – on Alajoki. Takajärvestä lähtevään veteen verrattuna Alajärveen saapuva vesi on saanut selkeän lisän sekä typpeä että humusta Alajoen varsilta. Lisäksi Alajoki tuo suuren kiintoainekuorman Alajärveen. Merkittävän humuskuorman Alajärveen tuo järven lounaispuolella sijaitsevalta Heinisuolta alkunsa saava Heinisuonoja (samanniminen oja kuin Takajärvellä!). Maatalousvaltaisilta alueilta vettä keräävien Kuuslahden ja Kiviojan vesi on erittäin typpi- ja fosforipitoista, mutta pienehkön virtaaman takia niiden aiheuttama kuormitus koko järven mittakaavassa ei kuitenkaan ole valtava.

Ojista tuleva kuormitus vaihtelee suuresti riippuen mm. vuodenajasta ja vesitilanteesta. Luotettavan kokonaiskuvan saamiseksi ojavesimittauksia tarvitaan paljon ja monen vuoden ajalta. Tällä hetkellä Suojeluyhdistys on hakemassa rahoitusta vuosien 2017-2019 ojavesitutkimuksiin.

Taulukko 1: Kiintoaine, sameus, humuspitoisuutta kuvaava kemiallinen hapenkulutus ja ravinnepitoisuudet eräissä ojissa marraskuun  näytteenoton aikaan.